Uraani on lievästi radioaktiivinen raskasmetalli. Jaksollisessa järjestelmässä sen kemiallinen merkki on U ja järjestysluku 92. Uraanin sulamispiste on 1 132 °C ja tiheys 19 050 kg/m3.
Uraani on luonnossa esiintyvistä radioaktiivisista alkuaineista merkittävin. Sitä on kallio- ja maaperässä enemmän kuin yleisesti oletetaan. Uraani on ensisijaisesti rikastunut graniitteihin. Uraanimineraalit ovat yleensä helppoliukoisia, mutta uraani voi helposti myös saostua liuoksista.
Luonnonuraani koostuu kolmesta isotoopista, U-238 (99,2836 %), U-235(0,7110 %) ja U-234 (0,0054 %). Isotoopilla U-235 on kyky spontaaniin halkeamiseen, kun sen ydintä pommitetaan neutroneilla. Halkeamisreaktiossa vapautuu energiaa, jota käytetään hyväksi ydinvoimaloiden sähköntuotannossa.
Uraanimalmista tuotetaan rikastamalla uraanioksidien seosta, jota käytetään ydinpolttoaineen tuotannossa lähtöaineena. Ydinreaktion aikaansaamiseksi on luontaisesti pientä U-235 -isotoopin osuutta seoksessa nostettava 3-5 prosenttiin. Tätä kutsutaan väkevöimiseksi.
Tällä hetkellä yli puolet maailman uraanista tuotetaan Kanadassa ja Australiassa.